Keilaaminen

Moni tahtoo uskoa, että keilaaminen on helppo ja hauska harrastus. Tottahan kai! Eihän siinä tule liikuttua kauheammin, kun koittaa liukasta rataa pitkin vierittää kuulaa kymmentä lähekkäin pakattua kohdetta kohti. Helppo homma kuha tähtää!

Silti, keilates­sa tulee silti hel­posti kuuma jo tun­nis­sa, jos sat­tuu ole­maan vain pari keilaa­jaa radal­la, kuu­la saat­taa tun­tua liikku­van liikaa tai liian vähän, joskus kuu­la pyörii liikaa tai liian vähän ja sit se päät­tääkin men­nä rän­ni­in. Meikäläi­nen ihan vain har­rasteli­jana en voi neu­voa ”pro­hfe­sion­aalisel­la” tasol­la, mut­ta voin antaa muu­ta­man vinkin aloit­televille tai näille, joille jäi paho­ja tapo­ja aloit­taes­sa.

1: Valitse sopiva rata.

Osa henkilöko­htais­es­ta suorituk­ses­ta voi riip­pua jo omista tavoista, tai yksinker­tais­es­ti kos­ka rata voi olla suorempi/vinompi kuin muut radat. Keskim­mäiset radat ovat yleen­sä parem­min pidet­tyjä ja reunim­maiset radat ovat yleen­sä vinom­mas­sa yhteen suun­taan. (Riip­puu vah­vasti myös keilau­s­paikas­ta) Rata ei vält­tämät­tä vaiku­ta suun­taan paljoa, jos kuu­laa heit­tää voimalla/kierteellä, mut­ta se on hel­posti huo­mat­ta­va hitaam­mil­la heitoil­la,

2: Venyttele ennen ja jälkeen keilauksen, valitse varmasti omaa kengänkokoa keilauskengät ja muista jonkinmoinen juoma. Eli kunnollinen valmistautuminen.

 ‑Venyt­telemäl­lä vähen­nät mah­dol­lis­es­ti lihas kipua ja ‑jumit­tumia keilauk­sen jäl­keen. Keilaus on silti liikun­taa vaikkei ole liikun­nal­lis­es­ti haas­tavin­ta tai nopein­ta.

 ‑Tuke­va kenkä varmis­taa, ettei keilates­sa tule ongelmia, oli ne sit­ten tas­apain­os­sa, jos kenkä on liian iso tai yksinker­tais­es­ti purista häir­it­sevästi.

 ‑Juo­ma haet­tu jo ennen keilaus­ta varmis­taa, ettei tarvitse kesken keilauk­sen hakea. Voi vain keskit­tyä keilauk­seen tai kaver­ille nau­ramiseen.

3: Sopivan kuulan hakeminen ja kuulien määrä.

 ‑Teknis­es­ti osa valmis­tau­tu­mista, mut­ta on iso osa, kos­ka moni aloit­tel­e­va keilaa­ja tup­paa otta­maan liian kevyen kuu­lan. Sitä ei kuu­lu heit­tää yhtä hel­posti kuin kuu­lan­heitossa. Keila­pal­lon kuu­luu olla tarpeek­si paina­va, että saat sen mukavasti pidet­tyä kädessä, mut­ta myös vieritet­tyä kädeltä sulavasti. Sin­un pitäisi pystyä kan­ta­maan sitä vielä siinäkin, kun on käsi hie­man väsynyt.

 ‑Kuulien sormireiät tule­vat kois­sa Small, Medi­um ja Large. Osas­sa on mah­dol­lisu­us ottaa esim. Extra Small ja Extra Large. Ota kuu­la, johon sopii omat sormet parhait­en, kos­ka muuten kuu­la saat­taa hel­posti lentää väärään suun­taan.

 ‑Kuulien määrä pitäisi laskea sen mukaan, että kuin­ka iso kuulate­line on, keilaa­jien määrän ja kuin­ka moni käyt­tää samaa/lähes samankokoisia kuu­lia. Jos keilaa­jia on naa­puri­radoil­la viisi, joista kolme käyt­tää samaa kokoa Medi­u­mi­na, voit naa­puril­ta kysyä, että hait­taako jos käyt­tää samo­ja kuu­lia. Täl­löin samankokoisia kuu­lia ei tarvitse hakea 2 per hlö vaan niitä voi olla jopa vain kolme kolmelle. (Olet­taen, että kukin hlö käyt­tää molem­mat heitot)

 ‑Use­at keila­hal­lit pitävät vasenkätis­ten pal­lo­ja hie­man eril­lään, niin saat­taa tarvi­ta kysel­lä henkilökunnal­ta niiden sijain­tia. Vasenkätis­ten pal­lo­ja on silti ole­mas­sa.

4: Oikeaoppinen ote ja heitto.

-Jos aloi­tat otteesi ja tes­tauk­sen etu­sormel­la, aloi­tat jo teknis­es­ti vääräl­lä otteel­la. Oikeaop­pinen ote käyt­tää Peukaloa yksinäiseen reikään, keskisor­mi ja nimetön kah­teen muuhun. Näin varmi­s­tat tuke­vim­man otteen ja parhaim­man kon­trol­lin kuu­lan liikun­taan ja suun­taan.

 ‑Aloit­teli­jana hel­posti pus­kee kuu­lan liik­keelle, sen sijaan että ottaisi vauh­tia ja pitäisi käden suo­rana. Aloit­teli­jan tekni­ik­ka väsyt­tää nopeasti, eikä anna niin paljon vauhtia/kontrollia kuin ehkä odot­taisi. (+se aiheut­taa enem­män lihask­ipua har­tioi­hin a käteen seu­raa­vana päivänä.) Näitä vältät otta­mal­la las­ke­tut askeleet ja pitämäl­lä käden ”naruna” heit­et­tävälle kuu­lalle, levit­täen fyy­sisem­pää työtä koko kehoon yksinker­tais­es­ti käden ja hart­ian sijaan. Laske­mal­la askeleet ja pitäen käden löysänä pidät suorituk­sen tasaisem­pana koko keilauk­sen ajan.

 ‑Riip­puen radan ja keilausalueen tyylistä, voit hel­posti seu­ra­ta tiet­tyä reit­tiä suorit­taak­sesi uud­estaan ja uud­estaan samo­ja heit­to­ja. Usein oikeakätisille on suositeltavaa seu­ra­ta reit­tiä radan vasem­mal­la puolel­la, kos­ka täl­löin käte­si pysyy keskus­tan lähel­lä. Vasenkätisille suositel­laan tois­in­päin ken­tän oikeal­la puolel­la.

5: Tähtäys. Mikä varmistaa mahdollisesti täyskaadot?

 Jos aloi­tat tähtäämään pelkästään keskelle, saatat päästä melko pitkälle, mut­ta se ei varmista täyskaa­toa ilman nopeut­ta tai kier­toa. Täl­löin tähtää joko juuri keskus­tan oikealle tai vasem­malle puolelle. Jos huo­maa, että joka heit­to aiheut­taa kier­toa tiet­tyyn suun­taan keskus­tan ohi, liiku heit­täessä enem­män vasem­malle tai oikealle pakot­taak­sesi kuu­lan iskemään oikeaan suun­taan. Jos tämä kierre ja kuu­lan suun­ta pysyy hyvinkin vinona, kään­nä kehoa heit­täessä. Jos se silti pysyy vinona, voit kokeil­la kysyä, jos saa mah­dol­lis­es­ti vai­hdet­tua tyhjään rataan tai kokeile eri rataa seu­raaval­la keilausker­ral­la.

6: Mahdollisesti pahoja tapoja, jotka on hyvä tietää.

 ‑Odota kär­siväl­lis­es­ti, että lait­teet ovat valmi­ita hom­mansa kanssa. Jos keilat eivät näy sin­ulle kokon­aan, älä vielä heitä. Saatat hajot­taa jotain ja joutua kor­vaa­maan moko­man.

 ‑Askeltaessa/heittäessä kuu­la osuu use­am­man ker­ran jalka­an? Nojaa kuu­laa kohden.

 ‑Kuu­la paukkuu kent­tään kovaa ja menet­tää nopeut­ta, kun heität sen? Yritä ennem­min noja­ta eteen heit­täessä kuin vain pitää selkä mah­dol­lisim­man suo­rana. Kuu­la osuu maa­han hie­man mukavam­min, eikä menetä puol­ta nopeud­es­ta siihen, että oli pakko heit­tää kuu­la pään vat­san korkeudelta polvien korkeu­den sijaan.

 ‑Muista vai­h­taa kuu­lan numeroa/painoa riip­puen omas­ta voimakkuudesta/painosta. Muu­tos saat­taa tun­tua oudol­ta, jos on tot­tunut yhteen pain­oon, mut­ta se on tärkeää keilauk­sen pitämiseen tas­apain­oise­na.