Jämtlanninpystykorva

Jämt­lannin­pystyko­r­va on ruot­salainen koiraro­tu, jota pide­tään Ruotsin kansal­lis­ro­tu­na. Kuu­luu FCI:n rotu­ryh­mään 5, pystyko­r­vat ja alkukan­taiset koirat. Vuon­na 2023 rotu oli Suomen seit­semän­nek­si eniten rek­isteröi­ty. 

Tieto­pläjäys jämt­lannin­pystyko­r­vas­ta

Alku­perä­maa: Ruot­si

Paino: urokset noin 30kg ja nar­tut noin 25kg

Säkäko­rkeus: urokset 57–65cm ja nar­tut 52–60cm

Ulko­muo­to: voimakas, kestävä, suurikokoinen, tiivis­rak­en­teinen, ryhdikäs, jous­ta­va

Per­soon­al­lisu­us: rohkea, tarmokas, rauhalli­nen, vakaa, sosi­aa­li­nen

Liikun­nan tarve: korkea

Kuva siitä, kun oma jämt­lannin­pystyko­r­va Kuun­telu­vuoren Oikku pääsi SMAAK-koiran­ruo­ka säkin kuvaan. Kuvauk­set jär­jestet­ti­in Helsingis­sä keskus­tas­sa ja Oikku käyt­täy­tyi reis­sun ajan hyvin ja eikä myöskään jän­nit­tänyt reis­sua yhtään ja kuvauk­setkin onnis­tui hyvin.  

Käyt­tö­tarkoi­tus

Pääsään­töis­es­ti jämt­lannin­pystyko­rvia käytetään hir­ven­metsästyk­seen, mut­ta käytetään myöskin karhu­jen ja vil­lisiko­jen met­sästyk­seen. Enti­saikoina on met­sästet­ty myöskin susia, ilvek­siä ja met­säkanal­in­tu­ja, jos ei myöskin nykypäivänä. Käyt­tö­tarkoi­tus aset­taa suuret vaa­timuk­set voimakku­udelle ja kestävyy­delle. 

Luonne

Rotu on ennen kaikkea rohkea, kestävä ja tun­nolli­nen met­sä­työläi­nen. Yleis­es­ti jämt­lannin­pystyko­r­va on usein avoin ja sosi­aa­li­nen rotu ja tulee jut­tuun niin vieraiden ihmis­ten kuin muiden koirien kanssa. Täy­tyy tietenkin muis­taa, että jokaisen rodun sisäl­lä on paljon vai­htelua koirayk­silöi­den luon­teessa ja käyt­täy­tymisessä. 

Vaik­ka jämp­ti on toim­intatar­moinen työkoira, se osaa myös rauhoit­tua eikä yleen­sä säh­lää ja hössötä. Rodul­la on yleis­es­ti ystävälli­nen ja help­po perus­lu­onne. 

Ter­veys, ikä ja turk­ki

Jämt­lannin­pystyko­r­vaa pide­tään yleis­es­ti melko ter­veenä rotu­na. Rotu kuu­luu ns. PEVISA-ohjel­maan, eli perin­nöl­lis­ten sairauk­sien ja viko­jen vas­tus­tamiso­hjel­maan. 

Rodun elin­iän­odote on noin 12–13vuotta. Ikä riip­puu tietenkin ennen kaikkea koirayk­silön ter­vey­den­ti­las­ta ja mah­dol­li­sista tap­atur­mista.

Rodul­la on kaksinker­tainen kar­vapeite. Turk­ki on hyvin säänkestävä ja help­po­hoitoinen. Koira pestään tarvit­taes­sa ja har­jataan sään­nöl­lis­es­ti, etenkin kar­van­vai­h­don yhtey­dessä.

Liikun­ta

Ter­veen jämt­lannin­pystyko­r­van liikkun­nan tarve on keski­ta­soa tai korkea. Koira tarvit­see monipuolista liikun­taa myös akti­ivisen met­sästyskau­den ulkop­uolel­la. Päivit­täis­ten käve­lyi­den lisäk­si sen tulisi saa­da ral­litel­la met­sässä, rypeä ojis­sa ja kir­ma­ta pieru­ral­lia koira- tai ihmiskaverei­den kanssa. 

Peruskun­toa on tärkeä ylläpitää läpi vuo­den, eikä pelkkä ulko­häkissä paikallaan kököt­tämi­nen sovi koiralle. Liikun­nan lisäk­si jämt­lannin­pystyko­r­valle on suo­tavaa jär­jestää perusar­jes­sa myös rotu­tyyp­pil­listä toim­intaa, kuten jäl­jestämistä.

Ulkonäkö

Jämt­lannin­pystyko­r­va on ruot­salai­sista met­sästyspystyko­rvista kookkain. Se on suurikokoinen har­maapystyko­r­va. Kor­vat ovat pystyt, teräväkärkiset ja ylöski­in­nit­tyneet. Rakenne on voimakas, tiivis mut­ta jous­ta­va, kui­va ja ryhdikäs. Hän­tä on keskip­itkä, löysästi selän ylle kier­tynyt ja tasaisen pak­su. Kar­vapeite on kaksinker­tainen; lyhyt päässä ja raa­jo­jen etupuolel­la; pidem­pi kaulas­sa, rin­nas­sa, raa­jo­jen ja reisien takaosas­sa sekä hän­nässä. Turkin väri vai­htelee tum­man­har­maas­ta vaalean­har­maaseen; kuonos­sa, poskissa ja kurkus­sa, rin­nas­sa, vat­sas­sa, raa­jois­sa ja hän­nän ala­puolel­la on yleen­sä ker­man­väriä tai vaalean­har­maa­ta.