Jääkiekko pähkinänkuoressa

Tykkään seu­ra­ta jääkiekkoa paljon ja olen seu­ran­nut sitä muu­ta­man vuo­den ajan. Innos­tu­in jääkiekos­ta, kun kävin kat­so­mas­sa pelin iso­van­hempi­eni kanssa. Tykkään myös käy­dä kat­so­mas­sa pele­jä paikan pääl­lä. Tämän takia halusin esitel­lä jääkiekkoa, tässä artikke­lis­sa laa­jem­min. Lähetään liik­keelle jääkiekon his­to­ri­as­ta. 

Jääkiekon his­to­ri­aa

Jääkiekko on syn­tynyt Kanadas­sa euroop­palais­si­ir­to­lais­ten myötä­vaiku­tuk­ses­ta. 

Ensim­mäiset kir­jal­liset main­in­nat jääkiekko ottelus­ta ovat vuo­den 1800 tienoil­la. 

Brit­tiläiset soti­laat pela­si­vat ensim­mäis­inä viral­lisia ottelui­ta Kingstonis­sa ja Hal­i­faxis­sa 1800-luvun puo­livälis­sä. Pelaa­jamäärä oli sil­loin yhdek­sän. Nykyisen jääkiekon syn­ty­paikkana pide­tään McGill-yliopis­toa Kanadan Mon­tre­alis­sa. Opiske­li­jat kehit­tivät siel­lä uudet sään­nöt 1870-luvul­la. Kan­sain­vä­li­nen jääkiekko liit­to julisti Mon­tre­alin jääkiekon syn­ty­paikak­si vuon­na 2007. Ensim­mäi­nen tun­net­tu jääkiekko ottelu on pelat­tu 3.maaliskuuta 1874 Mon­tre­al Vic­to­ria Skat­ing Ringis­sä. Tätä päivää pide­tään myös jääkiekon epävi­ral­lise­na syn­tymäpäivänä.  

Sään­nöt-vai­htel­e­vat man­tere­it­tain

Jääkiekon sään­nöt vai­htel­e­vat sar­joit­tain ja mait­tain hie­man, sään­nöt ovat myös muut­tuneet ajan saatossa merkit­tävästi. Suomes­sa ja myös mon­es­sa muus­sa maas­sa käytetään IIHF:n (Inter­na­tion­al Ice Hock­ey Fed­er­a­tion) sään­tökir­jaa. Suomes­sa tähän sään­töi­hin on kuitenkin tehty har­vo­ja poikkeuk­sia. NHL:ssä (Nation­al Hock­ey League) on käytössä eri sään­nöt.

NHL:n sään­nöt

Oleel­lisimpia ero­ja sään­nöis­sä:

Pait­sio tulee, jos hyökkäävän joukkueen pelaa­ja on ylit­tänyt sinivi­ivan ennen kiekkoa. Rike tapah­tuu sil­loin kun pait­sios­sa ole­va pelaa­ja kos­kee 
kiekkoa. Jos pelaa­ja ylit­tää lin­jan ennen kiekkoa ja tämän pelaa­jan joukkueel­la ei ole kiekkoa hal­lus­sa lin­jatuo­mari nos­taa käten­sä viivästyneen pait­sion merkik­si. Kun kaik­ki pait­sios­sa olleet pelaa­jat ovat siir­tyneet takaisin keskialueelle lin­jatuo­mari las­kee käten­sä ja pait­sio raukeaa. Vuo­den 2004–2005 työ­sulkukau­den jäl­keen NHL:stä pois­tet­ti­in kah­den viivan sään­tö.

Ran­gais­tuk­set

Ran­gais­tus tulee kaukalos­sa tapah­tuneesta rik­keestä. Ran­gais­tus on yleen­sä henkilöko­htainen ja rik­keen tehnyt pelaa­ja pois­te­taan määräa­jak­si kaukalosta. Joukkueelle voidaan määrätä joukkue ran­gais­tus, jol­loin joukkueesta päätetään yksi pelaa­ja, joka kär­sii tämän ran­gais­tuk­sen. Joukkueelle voidaan määrätä joukkue ran­gais­tus siitä, että heil­lä on ollut liian mon­ta pelaa­jaa samaan aikaan kaukalos­sa.

Jääkiekon levin­neisyys ja suo­sio

Jääkiekko on yleisöla­ji­na suosi­tu­in laji Kanadas­sa, Suomes­sa ja Latvi­as­sa. Slo­va­ki­as­sa, Tšekissä­ja Ruot­sis­sa jääkiekko on jalka­pal­lon jäl­keen suosi­tu­in laji. Venäjäl­lä, Sveit­sis­sä, Valko-Venäjäl­lä, Sak­sas­sa, Tan­skas­sa, Nor­jas­sa ja jos­sain osis­sa Yhdys­val­to­ja laji on myös hyvin suosit­tua. Jääkiekol­la on vah­va suo­sio joil­lain alueil­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta laji ei ole nous­sut kol­men suosi­tu­im­man lajin joukkoon (base­ball, amerikkalainen jalka­pal­lo, kori­pal­lo).

Varus­teet 

Pelia­su koos­t­uu peli­paidas­ta, jos­sa on pelaa­jan nimi ja numero. Varusteisi­in kuu­luu myös peli­housut ja pelisukat. Ne ovat suun­nitel­tu erik­seen jääkiekkoon. 

Kent­täpelaa­jan varusteisi­in kuu­lu­vat:

Kypärä, Han­skat, Polvi­suo­jat, Ala­suo­ja

Housut, jos­sa on yleen­sä muovilevys­tä tehtyjä suo­jia topatun kankaan sisäl­lä. Rin­ta­suo­ja, johon kuu­luu myös har­ti­a­suo­jat. 

Kyynär­suo­jat, Kaula­suo­ja, Ham­mas­suo­jat, Maila

Maali­vahdin varus­teet poikkea­vat kent­täpelaa­jan varusteista. Luis­ti­men terät ja luis­timien suo­jaus ovat eri­laiset kuin kent­täpelaa­jal­la. Maali­vahdin polvi
suo­jat ovat huo­mat­tavasti isom­mat kuin kent­täpelaa­jal­la. Maali­vahdin polvi­suo­jia pide­tään pelisukkien pääl­lä. Maali­vahdin peli­housu­is­sa on enem­män suo­jaus­ta kuin kent­täpelaa­jan peli­housu­is­sa. Maali­vahdil­la ei ole eril­lisiä har­tia- ja kyynär­suo­jia, ne ovat yhdis­tet­ty maali­vahdin ylä­var­talon suo­jak­si

Jääkiekon maail­man­mes­taru­uskil­pailut

Jääkiekon maail­man­mes­taru­uskil­pailut jär­jestet­ti­in ensim­mäisen ker­ran vuon­na 1920. Kana­da on voit­tanut maail­man­mes­taru­u­den 28 ker­taa. Maail­man­mes­taru­uskisat jär­jestetään nykyään joka vuosi.

Sar­ja­jär­jestelmä

Maail­man­mes­taru­uskisois­sa on nykyään viisi tasoa: pääsar­ja sekä ensim­mäi­nen, toinen, kol­mas ja neljäs divi­sioona. Pääsar­jas­sa pelaa 16 maa­joukkuet­ta. Vuodes­ta 1992 läh­tien on pelat­tu niin, että joukkueet pelaa­vat lyhyen alkusar­jan, jon­ka jäl­keen pelataan pudo­tus­pelit. 

Vuodes­ta 2012 läh­tien joukkueet on jaet­tu kah­teen eri kahdek­san joukkueen lohkoon. Vuon­na 2011 lohko­ja oli vielä neljä. Tur­nauk­sen voit­ta­ja julis­te­taan maail­man­mes­tarik­si ja kak­si viimeistä joukkuet­ta tip­puu ensim­mäiseen divi­sioon­aan.  

His­to­ri­aa jääkiekon maail­man­mes­taru­us kisoista

Vuon­na 1920 oli ensim­mäiset maail­man­mes­taru­uskisat, jot­ka oli­vat Bel­gias­sa Antwer­penis­sa kesä olympialais­ten yhtey­dessä. Kan­sain­vä­li­nen jääkiekkoli­it­to julisti vuon­na 1983 nuo viral­lisik­si maail­man­mes­taru­uskil­pailuik­si olympialais­ten ohel­la. 

Aikaisem­min varsi­naisia maail­man­mes­taru­uskiso­ja ei jär­jestet­ty, kos­ka taso erot joukkuei­den välil­lä oli­vat niin suuria. Kana­da todet­ti­in niin hyväk­si, että jääkiekkoli­itolle riit­ti hyvin, että jär­jestet­ti­in Euroopan-mes­taru­uskil­pailu­ja. Asi­aan vaikut­ti myös matkus­t­a­mi­nen, kos­ka Atlantin val­tameren yli matkus­tamises­sa olisi men­nyt viikko. 

Kotik­iso­jen kirous

Lopuk­si halu­aisin ker­toa erikois­es­ta seikas­ta, joka liit­tyy jääkiekon maail­man mes­taru­us kisoi­hin.

Jääkiekon kotik­iso­jen yhtey­dessä on alet­tu puhu­maan niin san­otus­ta kotik­iso­jen kirouk­ses­ta, kos­ka kotik­iso­jen voit­ta­mi­nen on osoit­tanut vaikeak­si. Ensim­mäistä ker­taa kotik­isat voit­ti Tšekko­slo­va­kia vuon­na 1947, jon­ka jäl­keen samaan ylti Yhdys­val­lat vuon­na 1960. Sil­loin oli kyse olympialai­sista, ne oli­vat myös samanaikaises­ti maail­man­mes­taru­uskil­pailut. Tšekko­slo­va­kia voit­ti myös kotik­isansa myös vuon­na 1972 ja kol­me­toista vuot­ta myöhem­min vuon­na 1985 eli kaiken kaikki­aan kol­mesti.

Kotik­iso­jen kirous yleen­sä johtuu siitä, kun isän­tä joukkueen ympäril­lä on kovat odotuk­set. Paineet johtu­vat, myös medi­as­ta ja medi­an paine yleen­sä kohdis­tuu tähtipelaa­ji­in.

Min­ua kiin­nos­taa jääkiekos­sa sen his­to­ria ja miten se peli on kehit­tynyt vuosien var­rel­la. Pelin nopeus kiin­nos­taa min­ua myös ja fan­i­tus kult­tuu­rit eri mais­sa. Halu­aisin joskus päästä kat­so­maan NHL pelin ja halu­aisin käy­dä kat­so­mas­sa myös maail­man­mes­taru­us kil­pailu­ja.

Jos kiin­nos­taa lukea lisää, voit lukea täältä; 

https://www.jatkoaika.com

Läh­teet: Wikipedia